Älä kulje edelläni, en ehkä seuraa. Alä kulje perässäni, en ehkä johda. Kulje rinnallani ja ole ystäväni.
- Albert Camus -

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Syksun uudet tuulet

Syksy toi tullessaan uusia tuulia elämääni. Aloitin uudessa työpaikassa pienillä tunneilla. Työ on vanhaa tuttua, mutta jokin tuntuu kuitenkin erilaiselta.  Opettelen uutta työtahtia ja käynnistelen uusia juttuja verkkaisesti. Tuntuu vapaalta, omalta, uudelta tavalta. Saan itse luoda oman työni asiakkaiden kanssa hyvinkin vapaasti. Tämä herättää minussa pohdintaa siitä, miten olen tottunut työni tekemään. On ollut työaika jota noudattaa, tietyissä raameissa ja on ollut työajan seuranta jossa olen kirjannut itseni töihin ja pois. Nyt ei ole mitään tiukkaa raamia. Viikon aikana olen pohtinut, että tuntuupas vapaalta. Kukaan ei hengitä niskassa.







Lauantaina vietin ensimmäisen päiväni ikinä tallihommissa.  Tallihommissa kokeneenppi ystäväni oli mukana, joskin hänenkin tallivuosistaan oli jo tovi hurahtanut. Yhdessä siinä touhutessa kyselimme ohjeistusta tarkemmin tallin omistajalta. Pohdimme siinä miten olemme molemmat samanlaisia siinä, minkälaisia olemme uudessa työssä. Kysymme ohjeet ja tomimme niiden mukaan ja kun opimme alamme vasta ehdottamaan muuta tapaa toimia.












Nyt saakin luoda itse melkoisen vapaasti ei ole oikeeaa tapaa miten kuuluisi tehdä. Vapauttavaa, mutta uutta jota joutuu hieman opettelemaan. Onneksi uudessa paikassa on ymmärtäväistä porukkaa. Perehdytyspäivänä sanoivatkin että ei ole kukaan vielä oppinut suoriltaan kaikkea.  Vaikka tiesin jo itsekkin tämän enkä edes yrittänyt lähteä tällä asenteella, helpotti.


Minäkin olen jotenkin erilainen, muuttunut. Tällä viikolla pohdin sitäkin, että olen erilainen kuin viime vuonna ja erilainen kuin eilen. Kasvan siis koko ajan joka päivä. Tämän oivaltaminen tuntuu vapauttavalta. Minua ei voi määritellä sen kautta mitä olin viime viikolla tai eilen. Tänään olen jo matkalla jonnekkin mistä en eilen vielä tiennyt.  Vapaus olla juuri sellainen kun on joka hetki ja tehdä niinkuin tänään tuntuu hyvältä.


Viikon työskentelyn jälkeen olen pässyt hämmästyttävän lähelle ihmisiä. Miettiessäni miten tämä on tapahtunut ymmärrän että myös minä olen päästänyt heidät lähelleni.
Käyn keskustelua 15-vuotiian nuoren naisen kanssa joka osaa puhua itsestään, tunteistaan. Hän sanoittaa minulle ikäväänsä kertoo että on itkenytkin. Hän kertoo kuinka hänen on vaikea luottaa ihmisiin ja kun luottamus on mennyt niin hän ei uskalla kiintyä.  Kerron hänelle että hän on tavattoman viisas, hän on ymmärtänyt ja tiedostanut asioita joita moni ei ole elämässään tiedostanut.  Hän kertoo että on tajunnut myös todella olevansa nainen ja nauramme yhdessä millaista naisena olo välillä on kun alkaa vatkata asioita lähinnä poikiin tai miehiin liittyen,. Kerron että tämä on asia mikä ei ehkä muutu edes kun vanhenee. Puhumme siitä miten pojat tai miehet voivat sanoa,  
kysyä asioita tytöiltä ja naisilta mutta miksi me tytöt ja naiset sitten teemme siitä jotenkin monimutkaisempaa.


Viikonloppuna askartelin aarrekartan. Viimekertaisesta on yli 5 vuotta. Uudesta tuli hyvin erilainen. Edellisessä oli paljon konkreettisemmin toivveeni ja unelmani.
Tänään tuon siihen paljon asioita joita haluan kokea, opetella ja joita ei voi tarkkaan määrittää.
Unelmani on seikkailla. Seikkailla voi vaikka lähimetsässä, tekemällä jotain mitä ei ole koskaan tehnyt tai lukemalla. Seikkailu löytyy sisimmästämme, mielikuvituksestamme ja siitä miten heittäydymme. Kuten itse koin eilen tallilla. Se tunne viettää aikaa jännittävässä uudessa paikassa, ahmien uutta, tutustuen hevosiin. Tuntea kun harjaat hevosta ja pidät toisella kädellä hevosen kyljestä, eikä pelota yhtään :) Sanoisin että se oli seikkailua parhaimillaan.






Ihanaa syksyn aikaa ihanat <3

Rakkaudella
Isa Annika







maanantai 7. elokuuta 2017

Yks juttu nimeltä ELÄMÄ

Niin se vaan arki ja työelämä nielaisi minutkin jälleen koko kesäksi. En ollut suunntellut kesääni siten, että rehkisin töissä, ainakaan 3 vuorotyössä. Suunnittelin ottavani rennosti ja tekeväni keikkaa silloin tällöin.  Mutta eipä se mennytkään niin,  turha siis suunnitella liikaa. Elää vain hetkessä, tekee päätöksiä mitkä tuntuu siinä hetkessä hyviltä ja oikeilta.  Toisesssa hetkessä voi sitten tehdä päätöksen olla tekemättä niin. Pyydettiin jatkamaan elokuun jälkeen, en suostunut kuin puolella työajalla. Kaksi kuukautta riitti oravanpyörässä muistuttamaan siitä miten en halua enää elää.

Elämä täynnä valintoja. Voisi ajatella että toiset niistä on vääriä ja toiset oikeita. Tai sitten voi ajatella niin, että ei ole vääriä valintoja on vain valintoja eikä ne ole koskaan vääriä. Tämän viisauden jakoi taannoin ystäväni minulle uskomattoman laajasta viisaus aarrearkustaan <3

Eihän se elämä mennyt alunperinkään  niinkuin suunnitellin. Opiskelin toimistoalalle ja työskentelin pari vuotta alalla. Hyvä työpaikka, hyvät edut ja hyvä palkka. Äitiysloman jälkeen pyysivät palaamaan, en palannut koska kuuntelin sydäntäni joka sanoi että ala ei ole minun juttuni. Lähdin opiskelemaan hoitoalaa. Sain vakityöpaikan josta olin onnellinen. Avioeron myötä ajattelin ensin että että onneksi sentään joku pysyy, on sentään vakityö. Jotain tapahtui  siinä että uskalsi muuttaa kaavaa, siinä menikin koko elämä uusiksi.  Irtisanouduin vakityöstäni 9-vuotta sitten enkä ole sen koommin vakituisen työn perään haikaillut.

Olen ollut niin monissa  työpaikoissa ja kohdannut paljon ihmisiä, joilta olen oppinut paljon. Olen tehnyt rohkeita ratkaisuja ja valintoja. Mutta niiden kaikkien kokemusten kautta olen oppinut ja kasvanut ainakin metrin :)





Olisihan sitä voinut valita toisin. Tehdä työtä johon ei ole enää mitään annettavaa tai raha olisi ollut ainoa motivaattori.  Olisi sitten vaan kärsinyt hiljaa ja esittänyt onnellista.
Elämä on siis aina valintoja ja  jokainen itse valitsee miten sen elää. Voi elää suunnitelman mukaan tai ilman. Itse taidan jatkaa valitsemallani tiellä, eli ilman ;)  on se niin paljon jännempää :)






PS.En ole koskaan kokenut olevani erityisen luova ihminen.  Nyt ymmärrän että tämä elämäntapa jos mikä vaatii melkoisesti luovuutta.    Mutta niinhän se on että kun elää siten miten oikeasti haluaa löytyy aina ne keinot <3


Ihanaa loppu kesää sinulle <3 nauti elämästäsi suunnitelmalla tai ilman <3



Rakkaudella Isa Annika






lauantai 20. toukokuuta 2017

ÄITIYS

En minä äidiksi syntynyt, Syntyi lapsi jonka äiti minusta tuli hetkessä. Enhän minä valmis ollut, eihän siihen kukaan osaa valmistautua. Niihin tunteisiin nitä se herättää. Tunteisiin joihin en ollut edes ollut aiemmin kosketuksissa.
Syntyi toinen lapsi. Olin jo oppinut vähän mutta äitinä oloa piti edelleen harjoitella. Opetella itseään uudelleen tai ensi kerran edes kohdata todellinen itsensä kaikkine tunteineen.  Äitiys riisui minut kaikesta siitä mitä olin sitä ennen luullut ja kuvitellut tietäväni. Se oli rooli jota ei vaan voinut suorittaa.  Piti opetalla olemaan läsnä, ohjaamaan, luomaan turvaa, rakastaa ehdoitta. Olla lähellä ja sopivasti kaukana, puhua ja olla puhumatta. Opetella päästämään sopivasti irti ja luottamaan. Ilman äitiyttä en ymmärtäisi puoliakaan mitä nyt ymmärrän, en rakastaisi niinkuin nyt rakastan. En hyväksyisi niinkuin nyt hyväksyn. Ilman äitiyttä minä en olisi kasvanut minuksi <3

 Kiitollinen näistä kahdesta rakkaasta opettajastani <3 


Äitienpäivä on joka päivä <3 

Rakkaudella Isa Annika


sunnuntai 14. toukokuuta 2017

SYNTTÄRIN VIETTOA

Yleensä en juhli synttäreitäni, mutta tänä vuonna niin kävi vähän niinkuin vahingossa :)
Nuorempana tuli vietetttyä synttäreitä kait enenmmänkin, olihan ainakin syy lähteä ulos juhliaan.
Viime vuosina en ole juhlinut muuta kuin pyöreitä vuosia tosin tulihan nyt täyteen puolikas vuosikymmen ;) 

Vieraille leivoin gluteenittoman suklaakakun, jonka mixasin kahdesta eri ohjeesta.
Yksinkertainen ja helppo. Tykkäsin <3



Suklaakakun ohje
Pohja:
Gluteeniton mutakakku, jossa 50g tummaa suklaata.

Väliin :
Kookosmaidon paksu aines johon lisäsin hunajaa sekä mustikoita

Päällinen 
150g tummaa suklaata johon sekoitin hieman voita.







Lahjaksi sain paljon ihania kukkia.






Mies oli itse tehnyt minulle puusta rasian kivilleni <3 
Ehdottomasti parasta on saada itsetehty lahja :)





















Synttäripäivänä käväisi myös yksi ystäväni kahvilla.
 Kauppareissulla halusi vielä tarjota jäätelön <3  Enkä keksi ihanampaa lahjaa kuin 
syödä jäätelöä ystävän kanssa  keväisessä  auringonpaisteessa <3


Siskon kanssa synttäripäivän iltana käytiin lenkillä upeassa kelissä.
Kiivettiin kalliolle ihailemaan maisemaan 
Tunnen olevani niin etuoikeutettu asuessani täällä maalla. 
Näissä maisemissa elämä saa ihan uuden näkökulman ja
toisinaan voi vain huokailla mykkänä onnellisuudesta <3


Eräs ystävistäni muisti minua jälkeenpäin omatekoisella lahjalla <3


Koru jonka hän on itse tehnyt <3 ja parhutta,  minun lempivärini  :)




Sydämeni valtaa syvä kiitollisuus näistä kaikista ihanista ja rakkaista ihmisistä joita ympärilläni on <3 



Juhlitko sinä synttäreitäsi joka vuosi ? ja jos juhlit olisi kiva kuulla miten ?



Keväisin terveisin Isa Annika







sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

KEVÄTKÖ?

 Perjantaina meitä helli ihana kaunis keväinen ilma. 
On huippua asua täällä maalla. Maisemat on
heti kotiovelta niin ihanan kauniit
Lenkkipolun varrelta bongattu

 Lauantaina alkoikin pyryttämään lunta. Hymyilytti :) 
Vappuna lunta ja jouluna ei. 


Tänä aamuna lumet olivat taas lähes sulat ja näyti siltä että kevät on kuin onkin tulossa.
Bongattiin muuten västäräkki eli västäräkistä vähäsen :) 


Vapun kunniaksi grillattiin ensi kerran tänä keväänä.
 Kyllä maistui miehen tekemät täytetyt herkkusienet, 
kasvikset sekä kreikkalaistyyppiset jauhelihpihvit 

Vinkkinä jos haluat kokeilla!

Täytetyt herkkusienet pekonilla:
täytteeksi yrttituorejuustoa sekä sipulia 
herkkusienen kannat jauhettuna.

Kreikkalaistyyppiset jauhelihapihvit:
jauhelihaa, tourejuustoa, chiliä, sipulia, suolaa 
ja paprikajauhetta 
sekä BBQ-kastiketta.


Vappua vietettiin tänä vuonna ihan kaksin miehen kanssa kotosalla. 
Päätin kuitenkin sen verran repäistä että laitoin villimmät 
sukat aamulla ;)


Viime vuonna viettettiin vappua ystäväpariskunnan kanssa,
jolloin pukeuduttiin vimpan päälle. 


On mulla yhtenä vuonna ollut todella iloinen 
vappuheilakin ;)


Miten teillä on vietetty vappua?

Hauskaa vappua ja ihanaa kevään odotusta 


Aurinkoisin terveisin Isa Annika

lauantai 22. huhtikuuta 2017

HIUSMALLIT 30 VUODEN AJALTA

Nyt kun taas tuo hiusmalli sekä väri muuttuivat aloin miettimään miten monia eri värejä mulla hiuksissa onkaan ollut :) ja niitä malleja ;) siitä intoutuneena päätin julkaista kuvina osan näistä malleista ja väreistä teille. Musta taitaa olla ainut väri mitä en ole koskaan kokeillut  :)

Nuorena mulla oli aina pitkät hiukset. Värjäyksen aloitin 15-vuotiaana. 
Harmi kun nyt ei ole kuvaa ajalta jolloin mulla oli permis ;) 


                                                   
                                                 Viihdyin 15-vuotta lyhyissä hiuksissa. 
                                                    Malli ja väri vaihtuivat tiuhaan






 5 vuotta sitten halusin kasvattaa pitkät hiukset. 
Pidennyksiä pidin aluksi hetken, ennenkuin omat kasvoivat 











Viime marraskuussa leikkautin polkan ja kasvatin otsatukan

 ja uusin malli 

Tykkään kovasti tästä uudesta väristä ja mallista <3

Aika paljon on tullut kokeiltua erilaisia malleja ja värejä.
Eikä tässä ole kuin murto-osa
Tytär on kyllä samanlainen värjäyksen suhteen. Mies tuossa totesikin
kun katseli kuviani,
että eipä ihme, ihan äitiinsä tullut <3 ;) 

Oletko sinä ollut rohkea kokeilemaan uutta mallia tai väriä hiuksiin?


Lauantai terveisin Isa Annika


torstai 20. huhtikuuta 2017

UUTTA ILMETTÄ

Vihdoinkin, niin monen kituviikon jälkeen sain uuden tukan :) 
jes jes jes <3

Lupauduin siskon tytön näyttöön malliksi, enkä kadu <3 
Olen aina ollut tosi rohkea hiuksieni suhteen. Monesti antanut kampaajalle
täysin vapaat kädet toteuttaa omaa ajatustaan. Näin tein tälläkin kertaa 
ja lopputulos on huikean ihana <3

Totuus on, että hiukset ovat iso asia naiselle. 
On sitä jotenkin valjumpi olo kun tukka roikkuu, on harmaata,
väri haalistuu eikä sitä saa enää mitenkään kauniiksi

 Hiuksiin tuli kolmea eri väriä ja vautsi kun näyttää upealta <3

Olin kasvattanut otsatukkaa pois, mutta olin alkanut ajatella
että  aah mä haluan takaisin lyhyen otsiksen :) 
Jes ja sain sen <3


Aivan huikean taitava kampaaja valmistuu toukokuusa 
Ja täti on hurjan ylpeä <3




Rakkaudellisin ajatuksin Isa Annika